ILEQQOREQQUSAT / VEDTÆGTER

Aqqa, najugaa, siunertai

§ 1. Peqatigiffik ateqarpoq: Kalaallit Atuakkiortut (K.A.) Nuummi najugaqarpoq.

§ 2. Siunertai: Kalaallit atuakkiortut, taalliortut aamma kalaallisuumut nutserisartut kikkulluunniit piginneqqaartussaanermik inatsisitigut illersugaasut tapersersussallugit pisinnaatitaaffiisigullu illersussallugit.
Imm. 2. Ilaasortat soqutigisaat pisariaqartitaallu assigiinngitsut isumagissavai.
Imm. 3. Atuakkiortut, taalliortut kalaallisuumullu nutserisartut sulinerat oqilisaanniarlugu aningaasaateqarfimmik pilersitsissalluni.

§ 3. Peqatigiiffik eqqumiitsuliortut peqatigiiffiinik allanik peqateqarluni kattuffiliorniarnermut peqataasinnaavoq peqatigiiffittut atuunnini atuinnarlugu eqqumiitsuliortut kattuttut iluanni ilaasortaalluni.
Imm. 2. Kattuffiup iluani suleqatigiinnermut isumaqatigiissutissamik siulersuisunit atsiorneqartussamik isumaqatigiittoqassaaq.
Imm. 3. Peqatigiiffik kattuffimmit aniniarsinnaavoq ataatsimeersuarnermi aalajangiinikkut.
Imm. 4. Kattuffiup sulinerani immikkut naaggaarsinnaanermik peqatigiiffik pisinnaatitaassaaq (vetoret).

§ 4. Ilaasortanngorsinnaaneq: Kalaaleq atuakkiortoq taalliortorluunniit imaluunniit atuakkianik taallianillu kalaallisuunngortitsilluni nutserisartoq kinaluunniit allakkatigut qinnuteqarluni Kalaallit Atuakkiortut peqatigiiffiannut ilaasortanngorniarsinnaavoq.
Imm. 2. Kalaallit atuakkiortut nunani allani nunassissimasut ilaasortanngorniarsinnaapputtaaq. 

Imm. 3. Siulersuisut aalajangiisinnaatitaapput ilaasortanngorniaq akuerineqassanersoq
itigartitaassanersorluunniit.
Imm. 4. Ilaasortanngorniaq siulersuisunit itigartitaasimaguni peqatigiiffiup ilaasortaasa ataatsimeersuarnissaanni unnerlussinnaatitaavoq, ataatsimeersuartullu aalajangiinerat atortussaassaaq.
Imm. 5. Kinaluunniit atuakkiortut peqatigiiffeqarnerannik soqutiginnittoq atuakkiortuunngitsorli taalliortuunani nutserisartuunanilu peqatigiiffimmut tapersersuisutut ilaasortanngorniarsinnaavoq.
Imm. 6. Tapersersuisutut ilaasortat ataatsimeersuarnermi najuussinnaapput taasisinnaatitaanatik, siulersuisunullu qinersinermi peqataasinnaanatik.
Imm. 7. Tapersersuisutut ilaasortat akiliutissaat peqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani
aalajangerneqartassaaq.

§ 5. Ilaasortat soraarniat ulloq nalunaarfitsik eqqorlugu soraarsinnaapput.

§ 6. Ilaasortaq peqatigiiffiup isumaqatiginnissutaanik ileqqoreqqusaanilluunniit imaluunniit ataatsimeersuartut aalajangigaannik unioqqutitsisoq soraarsitaasinnaavoq.
Imm. 2. Soraarsitsinissamik siunnersuut allaganngorlugu siulersuisut ataatsimeersuartunut saqqummiutissavaat taakkununnga aalajangiiffigisassanngorlugu.
Imm. 3. Soraarsitaasimasoq ilaasortanngoqqissinnaanngortutut siulersuisut isumaqarfigilerunikku tamanna allaganngorlugu ataatsimeersuartunut saqqummiutissavaat aalajangiiffigisassanngorlugu.

§ 7. Ataqqinaammik ilaasortanngortitsineqarsinnaavoq, tamatumunnga siunnersuut ataatsimeersuartut ikinnerpaamik 3/4-iisa akuerippassuk.
Imm. 2. Ataqqinaammik ilaasortat taasisinnaatitaapput qinigaasinnaatitaallutillu, peqatigiiffimmulli akiliuteqartitaassanatik. Ataqqinaammik ilaasortat soraarniarsinnaapput soraarsitaasinnaallutillu (tak. § 5 aamma § 6).

§ 8. Peqatigiiffimmut ilaasortatut ukiumut akiliutissaq ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartassaaq.
Imm. 2. Ilaasortaq akiliineq ajorpat qanoq pineqarnissaa siulersuisut aalajangersinnaavaat.
Imm. 3. Ukiumut akiliutip affaa peqatigiiffiup aningaasaateqarfianut nakkartinneqartassaaq.
Imm. 4. Ilaasortat aningaasanik amikkisaartut ilaannakumik akiliuteqarnissaat imaluunniit akiliuteqarunnaarallarnissaat siulersuisut matoqqasumik ataatsimiinnerminni aalajangersinnaavaat.

§ 9. Peqatigiiffiup aaqqissugaanera: Kalaallit Atuakkiortut peqatigiiffiata sannaa imaappoq: A: Ataatsimeersuartarneq peqatigiiffimmi tamanut qullersaavoq.
B: Siulersuisut peqatigiiffiup sulineranut pisortaapput, tassaallutik siulittaasoq siulersuisooqataalu sisamat.
C: Ataatsimeersuartut siulersuisulluunniit immikkut ataatsimiititalianik pilersitsisinnaapput.
Imm. 2. Ataatsimeersuarnermi, siulersuisuni immikkulluunniit ataatsimiititaliani amerlanerit piumasaat atorneqartassaaq. Taasinerit naligiippata taaseqqinneqassaaq, taasinerit naliqeeqqippata siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.
Imm. 3. Allatut iliornissaq aalajangerneqarpoq ileqqoreqqusami uani § 20-mi aamma 21-mi.

§ 10. Ataatsimeersuarneq ukiut pingasukkuutaartumik pisassaaq.

Imm. 2. Ataatsimeersuarnissaq qaammatit marluk sioqqullugu ilaasortanut tamanut allakkatigut nalunaarutigineqartassaaq, imarisassai ilanngullugit makkuusut:
l. siulittaasup nalunaarutaa
2. naatsorsuutinut tunngasut
3. ilaasortat akiliutaata angissusilerneqarnissaa
4. siulersuisut ilaasortalluunniit siunnersuutaat
5. qinigassanngortinniakkat qinersinerlu
6. kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerisamik toqqaaneq
7. tamalaat.
Imm. 3. siulittaasup nalunaarutaa, naatsorsuutit ukiumullu tullermut naatsorsuusiat ataatsimiinneq aallartitsinnagu agguaanneqartassapput.
Imm. 4. Siulittaasup nalunaarunni ataatsimeersuarnermi ilassuteqartissinnaavaa nalunaarut akuersissutigineqalersinnagu.

§ 11. Ataatsimeersuarnermi aalajangiiffigisassatut siunnersuutiginiakkat ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik sapaatit-akunnerinik marlunnik sioqqullugu siulersuisunut allaganngorlugit nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 2. Qinigassanngortinniakkat aqqi allareerluni siulersuisunut tunniunneqassapput kingusinnerpaamik ullormi ataatsimeersuarfiusussami nalunaaqutaq piffissaq nallertinnagu.
Qinigassanngortinniakkat akuersitinneqareersimassapput.

§ 12. Immikkut ataatsimeersuartitsineqarsinnaavoq ilaasortat ikinnerpaamik affaasa allakkatigut piumasarigaangassuk. Piumasarinninneq nammineq atsiornikkut pisassaaq.
Imm. 2. Immikkut ataatsimeersuarnermi oqaluuseritinniakkat aalajangiiffigisassatut naatsorsuunneqartut allaganngorlugit siulersuisunut nassiunneqartassapput, ataatsimeersuaatigineqartassappullu tiguneqarneranniit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiutsinnagit.

§ 13. Ataatsimeersuarnermik ingerlatsisussaq (dirigent) peqatigiiffimmi ilaasortaasinnaavoq. Siulersuisut dirigentissamik toqqaasinnaatitaapput.
Imm. 2. Ataatsimeersuarnermi taasineq nappaanikkut pisassaaq. Allalluni taasisoqarsinnaavoq ilaasortat najuuttut akornanni ikinnerpaamik tallimat piumasarippassuk.

§ 14. Saqqummiunniakkat allat oqaluuserisassanut ilanngunneqarsimanngitsut "tamalaat"-ut oqaluuserineqarsinnaapput, taasissutigalugilli aalajangiiffigineqarsinnaanatik.

§ 15. Siulersuisut: Siulersuisussat tallimaasut ileqquusumik ataatsimeersuarnermi qinigaasassapput tulliani ataatsimeersuarnissamut atasussat, qinigassanngorteqqissimagunillu qinigaaqqissinnaallutik.
Imm. 2. Piffissamili tassani tunuartoqassappat siulersuisut kingoraartissaanik toqqaasassapput. Amerlaqatigiinnik taaneqartut makitsinikkut aalajangiiffigineqartassapput.
Imm. 3. Siulittaasoq ataatsimeersuartut immikkut qinertassavaat.
Imm. 4. Qinigassanngortinniakkat aqqi allallugit siulersuisunut tunniunneqartassapput kingusinnerpaamik ataatsimeersuarfiusussami nalunaaqutaq piffissaq nallertinnagu (tak. § 11 imm.2).

§ 16. Siulittaasunngortoq siulersuisunngortullu ataatsimeersuarnerup kingornatigut erniinnaq siullermeerlutik ataatsimiittassapput siulittaasup tullissaanik, aningaaserisussamik allatsissamillu toqqaasussaallutik. Siulersuisut sinneri pisariaqartinneqarpat aalajangersimasumik suliassinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Siulersuisut aalajangiisinnaassuseqarput siulittaasoq tullialuunniit, kiisalu siulersuisooqataasut ilaat ikinnerpaamik marluk najuukkaangata.
Imm. 3. Siulersuisooqataasoq kinaluunniit siulersuisut ataatsimiinnissaannik piumasaqarsinnaavoq, patsisigisani erseqqissumik allakkatigut siulittaasumut nalunaarutigalugu (-git).
Imm. 4. Siulersuisut suleriaasissartik ataatsimiinnerminnilu periusissatik namminneerlutik aalajangersassavaat.

§ 17. Isumaqatiginninniartarneq: Peqatigiiffik sinnerlugu isumaqatiginninniartussaatitaapput siulittaasoq (taannalu pisinnaatinnagu tullia), aningaaserisoq siulersuisullu ilaat ataaseq. Taakku pisariaqartikkunikku siunnersortissarsiorsinnaatitaapput.

§ 18. Peqatigiiffik sinnerlugu atsiortussaatitaapput siulittaasoq (taanna pisinnaatinnagu tullia),
siulersuisullu ilaat ataaseq. Peqatigiiffilli aningaasanik amerlasuunik nalilinnik pisiniarpat, imaluunniit sallunaveeqqusiiniarpat tunisaqarniarpalluunniit, siulersuisut tamakkerlutik atsiorsinnaatitaapput, atsiuinissanut tamakkununnga tamanut tamatigut tunngaviusassaaq ataatsimeersuartut akuersissutiginnissimanerat.

Imm. 2. KA-p aningaasaqarnera ingerlanneqarneralu siulersuisut akisussaaffigaat, malittarisassani aalajangersakkat najoqqutaralugit. Siulersuisulli pisinnaatitaapput, atsiukkamik isumaqatigiissuteqarneq najoqqutaralugu, peqatigiiffiup avataaneersumik 'aningaasaqarnikkut aqutsilluni sullissisussaanik' isumaqatigiissuteqarnissaminnut. Siulersuisut nammineq aalajangertassavaat suliffeqarfik sorleq aningaasaqarnikkut aqutsisussatut isumaqatigiissuteqarfiginiarnerlugu".

§ 19. Naatsorsuutit: Ukioq naatsorsuiffik tassaavoq januaarip aallaqqaataaniit decembarip ulluisa 3l-annut.
Imm. 2. Peqatigiiffiup naatsorsuutai kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisamit kukkunersiorneqartarput.

§ 20. Ileqqoreqqusani allannguutissat: Peqatigiiffiup ileqqoreqqusaani allannguutissatut siunnersuutit akuersissutigineqartassapput ataatsimeersuarnermi najuuttut ikinnerpaamik ?-iisa taasinikkut tapersersorpatigik.

§ 21. Peqatigiiffik atorunnaarsitaassappat: Peqatigiiffik atorunnaarsinnaassaaq ilaasortat taasisinnaatitaasut tamakkerlutik ikinnerpaamik 3/4-iisa akuersissutigippassuk allalluni taasinikkut.
Imm. 2. Ilanngullugu taamatut aalajangissavaat peqatigiiffiup aningaasaataasa qanoq pineqarnissaat.

__________________________________________________________

Ileqqoreqqusat makku aalajangersarneqarput Sisimiuni Knud Rasmussenip Højskoleani peqatigiiffiup ataatsimiititsinerani 1. juuli 1976-imi.

Ileqqoreqqusat ilassuteqartinneqarput 1982-imi Sisimiuni ataatsimeersuarnermi ulloq 6. august 1982. § 20 tunngaviuvoq.

Ileqqoreqqusat § l3-iat imm. 1. allanngortinneqarpoq 1984-imi Nuummi ataatsimeersuarnermi ullormi juulip arfernani.

Peqatigiiffiup ileqqoreqqusai makku allaasitaasumut nuullugit oqaasertaali allanngortinnagit allaqqinneqarput Nuummi marsip qulaaluaani 1990-imi.

Ileqqoreqqusani § 4, imm. 3 peerneqarpoq immikkoortullu tulliuttut normui aaqqinneqarlutik. Sisimiuni Knud Rasmussenip Højskoleani peqatigiiffiup ataatsimeersuarnerani ulluni 9. - 10. august 1990-imi ingerlanneqartumi.

Ileqqoreqqusani § 2, § 4 aamma § 11 allanngortinneqarput, Nuummi ataatsimeersuarnermi ullormi oktobarip ulluisa aappaanni 1993-imi.

Ileqqoreqqusani § 10, imm.l aamma 2 allanngortinneqarput, Nuummi ataatsimeersuarnermi ullormi oktobarip ulluisa 31-anni 2000-imi.

Ileqqoreqqusani § 5, imm. 1 aamma § 10 pkt. 7 kiisalu § 19, imm. 2 allanngortinneqarput imm. 3-lu peerneqarluni, Nuummi ataatsimeersuarnermi ullormi apriilip ulluisa 21-anni 2011-mi.

§ 18. Imm. 2, ilaasortat 21 oktober 2015 Nuummi naapisinneqarneranni najuuttunik akuersissutigineqarallarpoq, sinerissamilu ilaasortat e-maillikkut saaffigineqartut amerlanersaat akuersillutik. Malittarisassaq taanna KA-ip Nuummi ataatsimeersuarnerani 12. november 2017, ataatsimeersuartunit atortuissanngortinneqarpoq.