Ataatsimeersuarnermut pikkorissarnermullu pilersaarutit
Pikkorissaaneq, isumasioqatigiinneq ataatsimeersuarnerlu 11.-12. september 2021. Nuummi Inuk Hostelsimi
Tallimanngorneq 10. september
Nuummut tikinneq, Inuk Hostelsimut inissinneq, ullup sinnera nammineerneq
Arfininngorneq 11. september.
08.00 - 08.45: Ullaakkorsioqatigiinneq Inuk Hostelimi
09.00: Tikilluaqqusineq, pisussanik saqqummiussineq v/Juaaka Lyberth
09.10: Pikkorissaaneq / oqalugiarneq
"Atuakkiornerup, atuakkamillu saqqummersitsinerup abd-a"
(Atuakkiorniaraanni namminerlu saqqummersillugu, taava suut ilisimaneqartariaqarpat? Suleqatissat kikkuussappat, suliassallu allat suuppat? /Sørine Steenholdt.
12.00: Ullup qeqqasiorneq
13.00: Atuagassiaq Kalaaleq ukiuni 41-ni
Atuagassiaq Kalaaleq siorna aallartinnerminiit 40-nik ukioqalerpoq. Kalaallisut atuagassiaqartitsineq pillugu saqqummiussineq oqallinnertalik. /Aqqaluk Lynge
13.30 Apeqqutit, akissutaat isummersornerlu/Spørgsmål,svar og kommentarer. /Aqutsisoq: Juana Petrussen.
14.00 Unikkallarneq/Pause.
14.15 Atuagaateqarfimmiittuutisiaqarneq, aningaasanik pisassanik qinnuteqartarnerup nutartertariaqarneranik KA-mit isummersuutit. /Juana Petrussen & Tupaarnaq R Olsen.
14.30 Apeqqutit akissutaat isummersornerlu/
15.00 Ullumikkut qujanaq /Juaaka Lyberth
18.00 Nereqatigiilluni unnussioqatigiinneq.
Sapaat 12. september
08.00 - 08.45 Ullaakkorsioqatigiinneq/ Fællesmorgenmad.
09.00: GreenLit - Nunatta Atuakkialerinermut Allaffia Siunertaa suliaalu /Sørine Steenholdt & Pipaluk Kristensen
09.35: Apeqqutit akissutaat, isummersornerlu
09.55: KNR-ip KA-llu isumaqatigiissutaata 2000-imeersup nutarterneqarnera
Isumaqatigiinniarnernit angusarineqartut, ilassutissatullu isumaqatigiissutit /Juaaka & Aqqaluk
10.15: Unikkallarneq
10.30: KA-p aamma GreenLit-ip ukiuni tullerni pingasuni anguniagassaat pingaarnerit suusariaqarpat?
/Juaaka KA-milu siulersuisut
10.45: Ammasumik oqallinneq.
11.30: KNR-ip KA-llu isumaqatigiissutip nutarterneranut atsioqatigiinnerat /KNR Pisortaa Karl Henrik Simonsen & KA-mi siulittaasoq Juaaka Lyberth.
12.00 Ullup qeqqasiorneq
13.00 KA-p Ataatsimeersuarnera
Imm. 1. Aqutsisussamik, imaqarniliortussamillu toqqaanerit
(Siunnersuutit: Juana Petrussen aqutsisussatut; Tupaarnaq R Olsen imaqarniliortussatut)
imm. 2. Siulittaasup nalunaarutaa /Siulittaasoq Juaaka Lyberth.
Imm. 3. Naatsorsuutit saqqummiunnerat /kukkunersiuisoq, siulittaasoq, aningaaserisorlu
Imm. 4. Ilaasortat akiliutaasa angissusilerneqarnerat.
Imm. 5. Siulersuisut ilaasortalluunnit siunnersuutiginiagaat. (Siunnersuutissanik takkuttoqanngilaq)
Imm. 6. Siulersuisunut qinigassanngortinniakkat aqqisa saqqummiunneri.
Imm.6a. Siulittaassussamik qinersineq ( § 15 imm. 3 najoqqutaralugu).
Imm. 7. Kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerisamik toqqaaneq
Imm. 8. Ataqqinnaammik ilaasortanngortitsisinnaaneq.
Malittarisassani § 7 najoqqutaralugu ataqqinaammik ilaasortanngortitsisoqarsinnaavoq, tamatumunnga siunnersuut ataatsimeersuartut ikinnerpaamik 3/4-iisa akuerippassuk.
Imm. 9. Tamalaat.
16.00 Ataatsimeersuarneq naavoq
18.30 Nalliuttorsiorluni nereqatigiinneq - Ilaasortat qaaqqusallu
Ataasinngorneq 13. september
Nuummiit aallartussat aallassapput
Nuummiiginnarallarusuttut nammineq imminnut isumagissapput
***
Kalaallit Atuakkiortut
Siulersuisut sinnerlugit
Juaaka Lyberth, siulittaasoq
Nassiunneqaqqaarpoq
08. Juli, 2021
Kina Bodenhoff debuterede som oversætter i 1985 . Kina Bodenhoff er specialist i Astrid Lindgrens samlede værker,der tæller mange titler. Kina Bodenhoff har også redigeret Jens Andersens biografi om Astrid Lindgren Denne dag, et liv, udvalgt og redigeret Og så er det godnat! Samt Gyldendals Store fortællebogog brevvekslingen jeg har også levet.
Pikkorissartoqannginnerani qilanaartuut
KA-p meeqqanut atuakkionermik pikkorissaatitainiaa sioqqutitsiarlugu, sapaatip akunnerani 41-mi tamanut ammasumik Nuuk Nordisk Kulturfestivalip nalaani KA aaqqisuussassassaa, Nunatta Atuagaateqarfia peqatigalugu. Kina Bodenhoff aamma Ilulissani, Sermermiuni sap. Akun. 42 oqalugiassaa
Kina Bodenhoff danskisuumut nutserisartutut 1985-mi saqqummeqqaarpoq. Kina Bodenhoff Astrid Lindgrenip atuakkiarpassuinut, tamaasa nutsersimasaminut, immikkut ilisimasaliuvoq. Kina Bodenhoffip aamma aaqqissuussaraa Jens Andersenip Astrid Lindgren pillugu atuakkiaa Denne dag, et liv, oqaluttuat aaqqissuullugillu toqqartorsimasani Og så er det godnat! Kiisalu Gyldendalip Store fortællebog aamma allaqatigiittarluni atuakkiaq jeg har også levet.
Aaqqissuisoq/Arrangør; Kalaallit Atuakkiortut/Grønlands Forfatterforening.
Aningaasaliisut/Sponsorer: Nuna Fonden; Tips & Lotto pulje C; Namminersorlutik Oqartussat,/Grl. Selvstyre; Johanne & Ole Sandgrens Fond.
PIKKORISSARNEQ
Pikkorissaasunik ilisarititsineq
Kina Bodenhoff
KA meeqqanut atuakkiortunik 11- 13 oktober Nuummi pikkorissaatitsilerpat oqalugiartussaq pikkorissaaqataasussarlu.
Ullumi 4-6 oktober Kina Bodenhoff Ilulissaniissaaq, Sermermiunilu oqalugiassalluni.
Kina Bodenhoff, 1949-mi inunngorpoq, nutserisuuvoq, aaqqissuisuulluni atuakkiortuullunilu.
Fran Arricks-ip inusuttunut atuakkiaa UDVEJ danskisuunngortillugu 1985-imi nutseramiuk Kina Bodenhoff nutserisartutut ilisarisimaneqalerpoq, kingornalu atuakkat svenskisuut tuluttuullu amerlaqisut danskisuunngortippai. Nutsertagaasa ilagaat Astrids Lindgrenip atuakkiai tamaasa, ilaatigut makkuupput: Qatanngutigiit Løvetut uummatillit, MIO, MIN MIO aamma Emil Lønnebergermiu, soorunalumi Pippi Rødstrømpe.
Astrid Lindgren pillugu Jens Andersenip atuakkiaa DENNE DAG, ET LIV (Ulloq una, inuuneq ataaseq) Kina Bodenhoffip aaqqissuisuuffigaa, kiisalu GYLDENDAL-ip saqqummersitaa OQALUTTUARLUNI ATUAKKIAQ aaqqissuisuufigalugulu ilanngutassanik toqqartuisuuffigaa, aamma allaffigeqatigiittarnernit atuakkiaq AAMMA INOOQATAANARMAT.
1995-mi saqqummerpoq EN SVEND I TRAFIKKEN Flemming Quist Møllerimit ilusilersorneqartoq.
Saqqummersitaq kingulleq: Og så er det godnat ( Tassalu sinilluaqqusisussanngorpugut) Ilusilersuisoq: Henriette Wiberg Danielsen
Oqaluttuat, oqalupalaat, naggateqatigiit, utertarissat, erinarsuutit allallu eqqumiissalaat. Pisoqqat nutaallu atuakkiami pinngitsoorneqarsinnaanngitsut tamarmik maaniipput, atuakkianik ilusilersuillutik assitalersuisartut ullutsinni nuimanerpaat titartagartalersugaat, oqaluttuatoqqat nutaanik uumassuseqartilerlugit.
Martin Glaz Serup
Martin Glaz Serup 2010-mi Århusimi atuakkianik festivalimi atuakkiaminit "Vild med Ord", atuffassisoq. Københavnimi inunngorpoq 1978-mi. Danskeq taalliortoq, meeqqanut atuakkiortartoq, aaqqissuisoq aamma atuakkianik nalilersuisartoq. Danskit oqaasiinut aamma kuntshistoriamut BA-juvoq, "Moderne Kultur"-imi cand. mag-giulluni. Atuakkialerinermik ilisimatuutut aamma "modernimik kultureqarneq"-mik Ph.d.-juvoq, Københavnip Universititiani ilisimatusarsimasuuvoq. Soraarummeerutaa ateqarpoq Kulturel erindring og konceptuel vidnesbyrdlitteratur. Aamma Atuakkiornermik Atuarfimmi ilinniarsimasuuvoq 2004-mi. 2012-mi atuakkiortutut sulinissaminut ukiunut pingasunut aningaasaliiffigineqarpoq Statens Kunstfondimiit. Atuakkialerinermut atuagassiamiApparatur-mi, aallarnikkamini, aaqqissuisuusimavoq, aamma taallialerinermik atuagassiami Hvedkorn-imi aaqqissuisooqataasimalluni (2005-2007), kiisalu internettimut iserluni atuagassiami Litlive-mi aaqqissuisuusimavoq (2003-2008). Martin Glaz Serup atuakkialerinermik atuagassiani allani aamma suleqataasarsimavoq. 1996-mi atuakkiani naatsuliani ataatsimoorlutik saqqummersuni ateqartumi Det Ukendte naatsunngualiorluni saqqummeqqaarpoq, 1998-imilu taalliani Hvedekorn saqqummersillugit. Atuagassiani nunarsuarmi tamarmi saqqummersartuni ilanngussarpassuaqarpoq.
Syddansk Universitetimi atorfeqarluni eqqumiitsuliortutut allannermik ilinniartitsisuusimavoq, aamma Atukkiornermik Atuarfiummi, Århusip Universititiata ilaani, meeqqaanut atuakkiornermik ilinniartitsisuusimalluni, kiisalu Københavnip Universititiani atuakkialerinermut ilisimatuutut, Tromsø-mi atuakkiortut ilisimatusarfianni, Göteborgimi Litterär Gestaltningimi allarpassuarnilu sulisarsimalluni.
Martin Glaz Serupip KA aaqqissugaanik meeqqanut atuakkiornermik pikkorisaanissaanut angalanissaa, Nunatsinni Ilisimatusarfik suleqatigalugu aaqqissuussaavoq.