Kina Bodenhoff debuterede som oversætter i 1985 . Kina Bodenhoff er specialist i Astrid Lindgrens samlede værker,der tæller mange titler. Kina Bodenhoff har også redigeret Jens Andersens biografi om Astrid Lindgren Denne dag, et liv, udvalgt og redigeret Og så er det godnat! Samt Gyldendals Store fortællebogog brevvekslingen jeg har også levet.

Pikkorissartoqannginnerani qilanaartuut

KA-p meeqqanut atuakkionermik pikkorissaatitainiaa sioqqutitsiarlugu, sapaatip akunnerani 41-mi tamanut ammasumik Nuuk Nordisk Kulturfestivalip nalaani KA aaqqisuussassassaa, Nunatta Atuagaateqarfia peqatigalugu. Kina Bodenhoff aamma Ilulissani, Sermermiuni sap. Akun. 42 oqalugiassaa


Kina Bodenhoff danskisuumut nutserisartutut 1985-mi saqqummeqqaarpoq. Kina Bodenhoff Astrid Lindgrenip atuakkiarpassuinut, tamaasa nutsersimasaminut, immikkut ilisimasaliuvoq. Kina Bodenhoffip aamma aaqqissuussaraa Jens Andersenip Astrid Lindgren pillugu atuakkiaa Denne dag, et liv, oqaluttuat aaqqissuullugillu toqqartorsimasani Og så er det godnat! Kiisalu Gyldendalip Store fortællebog aamma allaqatigiittarluni atuakkiaq jeg har også levet.


Aaqqissuisoq/Arrangør; Kalaallit Atuakkiortut/Grønlands Forfatterforening.

Aningaasaliisut/Sponsorer: Nuna Fonden; Tips & Lotto pulje C; Namminersorlutik Oqartussat,/Grl. Selvstyre; Johanne & Ole Sandgrens Fond. 

PIKKORISSARNEQ

Pikkorissaasunik ilisarititsineq

Kina Bodenhoff

KA meeqqanut atuakkiortunik 11- 13 oktober Nuummi pikkorissaatitsilerpat oqalugiartussaq pikkorissaaqataasussarlu.

Ullumi 4-6 oktober Kina Bodenhoff Ilulissaniissaaq, Sermermiunilu oqalugiassalluni.

Kina Bodenhoff, 1949-mi inunngorpoq, nutserisuuvoq, aaqqissuisuulluni atuakkiortuullunilu.

Fran Arricks-ip inusuttunut atuakkiaa UDVEJ danskisuunngortillugu 1985-imi nutseramiuk Kina Bodenhoff nutserisartutut ilisarisimaneqalerpoq, kingornalu atuakkat svenskisuut tuluttuullu amerlaqisut danskisuunngortippai. Nutsertagaasa ilagaat Astrids Lindgrenip atuakkiai tamaasa, ilaatigut makkuupput: Qatanngutigiit Løvetut uummatillit, MIO, MIN MIO aamma Emil Lønnebergermiu, soorunalumi Pippi Rødstrømpe.

Astrid Lindgren pillugu Jens Andersenip atuakkiaa DENNE DAG, ET LIV (Ulloq una, inuuneq ataaseq) Kina Bodenhoffip aaqqissuisuuffigaa, kiisalu GYLDENDAL-ip saqqummersitaa OQALUTTUARLUNI ATUAKKIAQ aaqqissuisuufigalugulu ilanngutassanik toqqartuisuuffigaa, aamma allaffigeqatigiittarnernit atuakkiaq AAMMA INOOQATAANARMAT.

1995-mi saqqummerpoq EN SVEND I TRAFIKKEN Flemming Quist Møllerimit ilusilersorneqartoq.

Saqqummersitaq kingulleq: Og så er det godnat ( Tassalu sinilluaqqusisussanngorpugut) Ilusilersuisoq: Henriette Wiberg Danielsen

Oqaluttuat, oqalupalaat, naggateqatigiit, utertarissat, erinarsuutit allallu eqqumiissalaat. Pisoqqat nutaallu atuakkiami pinngitsoorneqarsinnaanngitsut tamarmik maaniipput, atuakkianik ilusilersuillutik assitalersuisartut ullutsinni nuimanerpaat titartagartalersugaat, oqaluttuatoqqat nutaanik uumassuseqartilerlugit.


Martin Glaz Serup

Martin Glaz Serup 2010-mi Århusimi atuakkianik festivalimi atuakkiaminit "Vild med Ord", atuffassisoq. Københavnimi inunngorpoq 1978-mi. Danskeq taalliortoq, meeqqanut atuakkiortartoq, aaqqissuisoq aamma atuakkianik nalilersuisartoq. Danskit oqaasiinut aamma kuntshistoriamut BA-juvoq, "Moderne Kultur"-imi cand. mag-giulluni. Atuakkialerinermik ilisimatuutut aamma "modernimik kultureqarneq"-mik Ph.d.-juvoq, Københavnip Universititiani ilisimatusarsimasuuvoq. Soraarummeerutaa ateqarpoq Kulturel erindring og konceptuel vidnesbyrdlitteratur. Aamma Atuakkiornermik Atuarfimmi ilinniarsimasuuvoq 2004-mi. 2012-mi atuakkiortutut sulinissaminut ukiunut pingasunut aningaasaliiffigineqarpoq Statens Kunstfondimiit. Atuakkialerinermut atuagassiamiApparatur-mi, aallarnikkamini, aaqqissuisuusimavoq, aamma taallialerinermik atuagassiami Hvedkorn-imi aaqqissuisooqataasimalluni (2005-2007), kiisalu internettimut iserluni atuagassiami Litlive-mi aaqqissuisuusimavoq (2003-2008). Martin Glaz Serup atuakkialerinermik atuagassiani allani aamma suleqataasarsimavoq. 1996-mi atuakkiani naatsuliani ataatsimoorlutik saqqummersuni ateqartumi Det Ukendte naatsunngualiorluni saqqummeqqaarpoq, 1998-imilu taalliani Hvedekorn saqqummersillugit. Atuagassiani nunarsuarmi tamarmi saqqummersartuni ilanngussarpassuaqarpoq.

Syddansk Universitetimi atorfeqarluni eqqumiitsuliortutut allannermik ilinniartitsisuusimavoq, aamma Atukkiornermik Atuarfiummi, Århusip Universititiata ilaani, meeqqaanut atuakkiornermik ilinniartitsisuusimalluni, kiisalu Københavnip Universititiani atuakkialerinermut ilisimatuutut, Tromsø-mi atuakkiortut ilisimatusarfianni, Göteborgimi Litterär Gestaltningimi allarpassuarnilu sulisarsimalluni.

Martin Glaz Serupip KA aaqqissugaanik meeqqanut atuakkiornermik pikkorisaanissaanut angalanissaa, Nunatsinni Ilisimatusarfik suleqatigalugu aaqqissuussaavoq.